Voiko tietokoneella olla sielu? Osa 1/3

Tietokoneista tulee yh√§ √§lykk√§√§mpi√§ ja √§lykk√§√§mpi√§. Siit√§ ei ole ep√§ilyst√§k√§√§n. Nyky√§√§n teko√§ly p√§ihitt√§√§ ihmisen monessakin suhteessa. Kun tietokoneiden √§lykkyys kasvaa, erityisesti sellaisten algoritmien ansioista, jotka matkivat ihmisaivojen toimintaa, yksi kysymys nousee pintaan: Kehittyyk√∂ tietokoneille jossakin vaiheessa tietoisuus, tai sielu toisin sanoen?¬†ūüėáūü§Ē

Tämä on ensimmäinen postaus tässä blogisarjassa, jossa yritän vastata konesielun kysymykseen eri mielenfilosofioiden näkökulmista. Mutta ensin meidän on selvitettävä, mikä tekee mielestä niin erikoisen. Kaksi avainasiaa tulee mieleen: intentionaalisuus ja kvaliat.

Intentionaalisuudella tarkoitetaan mielen kyky√§ viitata itsens√§ ulkopuolelle. Pys√§hdy ajattelemaan asiaa hetkeksi. Meille ei ole mik√§√§n ongelma puhua edess√§mme olevasta p√∂yd√§st√§ tai mit√§ s√∂imme aamiaiseksi. ūüć≤¬†Kaikki n√§m√§ asiat esiintyv√§t mielen ulkopuolella, aivojen ulkopuolella, eik√§ niihin viittaaminen kuitenkaan tuota meille sen suurempia ongelmia.

Kvaliat – tietoisuuden ydinperusta

Termi kvalia viittaa el√§m√§n tietoisiin kokemuksiin. Ne vastaavat kysymyksiin: milt√§ jokin asia tuntuu? Milt√§ tuntuu olla iloinen tai surullinen? Milt√§ tuntuu olla elossa?¬†ūüėĄ

Avatakseni kvalian k√§sitett√§ hiukan enemm√§n, kerron tarinan tyypist√§, jonka tapasin lukiossa. H√§n kertoi, ettei h√§n pysty tuntemaan n√§lk√§√§.ūüėĪ¬†H√§mmentyneen√§ moisesta, olin tarpeeksi typertynyt kysym√§√§n: "milt√§ se tuntuu, ettei sulla ole koskaan n√§lk√§?" En tietenk√§√§n saanut kunnollista vastausta kysymykseeni. Kuinka olisinkaan voinut? H√§nell√§ ei ollut aavistustakaan, milt√§ n√§lk√§ tuntuu, joten ei h√§n tietenk√§√§n osannut kertoa, milt√§ n√§l√§tt√∂myys tuntuu, muuta kuin, ett√§ se tuntuu normaalilta. H√§nell√§ ei kertakaikkiaan ollut p√§√§sy√§ samaan kvaliaan, kuin kaikilla muilla. Silti h√§nell√§ oli k√§sitys siit√§, mit√§ n√§lk√§ tarkoitti. Kuvittelepa sama tilanne tietokoneen n√§k√∂kulmasta.¬†ūüíĽ

T√§ll√§ hetkell√§ ajattelemme, ett√§ tietokoneilla ei ole p√§√§sy√§ kvalioihin, mutta ne silti voivat ymm√§rt√§√§, mit√§ niiden kuvaamat asiat tarkoittavat. Paint-ohjelmalla ei ole mit√§√§n ongelmaa valita kuvasta oikeaa v√§ri√§, mutta se ei kuitenkaan tied√§ milt√§ tuntuu¬†n√§hd√§ v√§rit. Kysymys, jota tutkiskelen onkin, voiko tietokoneilla olla kvalioita. T√§m√§ on kiper√§ kysymys, sill√§ emme edes ole varmoja, miksi meill√§ ihmisill√§ on kvalioita.¬†ūüėģ

Dualismi

Ensimmäinen näkökulma mieleen, jota alan käsitellä on Descartesin kehittämä dualismi. Tässä näkökulmassa on selkeä jako mieleen ja ruumiiseen. Mieli, tai sielu, on kokonaan itsenäinen olionsa, joka on jotakin kautta linkittynyt ruumiiseen. Sielu ohjaa fyysistä ruumista samalla tavalla kuin videopeleissä pelaaja ohjaa pelihahmoa. Tai kuten ihmiset ohjaavat avaruusoliokehoja Avatarissa.

Onko dualismin kannalta siis mahdollista se, että tietokoneella olisi sielu? No, kuten aikaisemmin sanoin, dualismin kannalta sielu on erillinen osa ruumiista. Tämä tarkoittaa, että koska me vain rakennamme koneita, emmekä niiden sieluja, tietokoneelle ei myöskään sellaista tule. Ellei se jotenkin mystisesti saa sielua jostain muualta. Tämä avaa aivan uuden mahdollisuuden: jos tietokoneella ei kerran ole sielua, voimmeko lainata sille sellaisen? Voisimmeko liittää sielumme tietokoneeseen kehomme sijaan? Jos dualismi pitää kutinsa, tulemme näkemään jotain tällaista tulevaisuudessa. Kaikki filosofit eivät kuitenkaan dualismia sulata.

Tyyppi-identiteettiteoria

Kun ajattelemme, aivomme ovat jossain aivotilassa. Ne ovat fyysisen tason tiloja, joissa aivomme ovat kullakin ajan hetkell√§, kun k√§yt√§mme aivojamme. Toinen tilojen taso on mentaaliset tilat. N√§m√§ ovat korkeamman tason tiloja, kuten kvalioita. Sen kun koen iloa (mentaalinen tila) on eri asia kuin se, miss√§ tilassa neuronini silloin ovat aivoissa (aivotila)…¬† Vai onko siinn√§ eroa?¬†ūüėĀ

Tyyppi-identiteettiteoria väittää, että aivotilat ja mentaaliset tilat ovat identtisiä. Tämä tarkoittaa sitä, että kun maistan mansikkaa, aivoni ovat tismalleen samassa tilassa kuin sinun aivosi, jos maistaisit samaista marjaa. Tästä seuraa ongelmia. Ihmisaivoilla on suurta samankaltaisuutta eri yksilöiden kesken, joten ajatus siitä, että kaikkien aivot olisivat samassa tilassa mansikkaa maistaessa ei kuulosta liian kaukaa haetulta.

Kun alamme ajatella asiaa tietokoneiden kannalta, teoria tarkoittaisi, ett√§ tietokoneet, jos niill√§ nyt mieli sattuisi olemaan, eiv√§t koskaan kykenisi kokemaan maailmaa samoin kuin me. Niille mansikan maistaminen olisi tyystin erilainen kokemus kuin mik√§√§n ruuan maistamiseen liittyv√§ ihmisaivojen kokemus. Tyyppi-identiteettiteoria on ongelmainen, sill√§ on hyvin ep√§todenn√§k√∂ist√§, ett√§ mentaaliset tilat ovat identtisi√§ aivotilojen kanssa. Ei siis pid√§ luopua toivosta, ett√§ ihmiset ja koneet voisivat saavuttaa yhteisymm√§rryksen.¬†ūüćď

Token-identiteettiteoria

Toke-identiteettiteoria yritt√§√§ ratkaista tyyppi-identiteettiteorian perustavan ongelman. Sen mukaan mentaalisten tilojen tokenit ovat identtisi√§ aivotilojen kanssa. Mit√§h?! ūüėĶ¬†Mit√§ se oikein tarkoittaa? No, filosofiassa tehd√§√§n ero¬†tyypin ja tokenin¬†v√§lill√§.¬†Esimerkiksi koiran k√§site on tyyppi ja kaikki mahdolliset yksitt√§iset koirat, joita voi tulla kadulla vastaan, ovat¬†tokeneita, esiintymi√§. Tyypit ovat siis abstrakteja, tokenit konkreettisia.

Joten mentaalisen tilan, kuten mansikan maistamisen, tyyppi voi toteutua monella tavalla, eli sill√§ voi olla monta tokenia. Tietokone voi siis maistaa mansikan t√§ysin omalla tavallaan, t√§ysin erilaisella aivotilalla ja mentaalisen tilan tokenilla. Kuitenkin sek√§ ihmisen ett√§ tietokoneen kokemus mansikan maistamisesta olisi samanlainen sen suhteen, ett√§ kyse on samasta mentaalisen tilan tyypist√§. T√§m√§ mahdollistaa sen, ett√§¬†tietokoneella voi olla samanlaisia kvalioita kuin meill√§, ne vaan sattuvat toteutumaan eri tavalla aivotilojen tasolla.¬†ūüôā

Lopuksi

Tämä postaus on vain pintaraapaisu mielenfilosofian maailmaan. Kuten opimme, tietoisuus ei ole välttämättä yksin rajoittunut ihmisiin, vaan myös tietokoneella voi olla mahdollisuus päästä osalliseksi tietoisuuden ihmeelliseen maailmaan. Meille ei ole kuitenkaan vielä selvinnyt, miksi meillä on kvaliat ja mistä ne oikein kumpuavat.

Tarina jatkuu seuraavassa postauksessa materialismien muodossa.

You may also like