Voiko tietokoneella olla sielu? Osa 1/3

Share this postShare on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someonePin on PinterestDigg thisShare on RedditShare on StumbleUpon
Tietokoneista tulee yhĂ€ Ă€lykkÀÀmpiĂ€ ja Ă€lykkÀÀmpiĂ€. SiitĂ€ ei ole epĂ€ilystĂ€kÀÀn. NykyÀÀn tekoĂ€ly pĂ€ihittÀÀ ihmisen monessakin suhteessa. Kun tietokoneiden Ă€lykkyys kasvaa, erityisesti sellaisten algoritmien ansioista, jotka matkivat ihmisaivojen toimintaa, yksi kysymys nousee pintaan: Kehittyykö tietokoneille jossakin vaiheessa tietoisuus, tai sielu toisin sanoen?Â đŸ˜‡đŸ€”

TÀmÀ on ensimmÀinen postaus tÀssÀ blogisarjassa, jossa yritÀn vastata konesielun kysymykseen eri mielenfilosofioiden nÀkökulmista. Mutta ensin meidÀn on selvitettÀvÀ, mikÀ tekee mielestÀ niin erikoisen. Kaksi avainasiaa tulee mieleen: intentionaalisuus ja kvaliat.

Intentionaalisuudella tarkoitetaan mielen kykyĂ€ viitata itsensĂ€ ulkopuolelle. PysĂ€hdy ajattelemaan asiaa hetkeksi. Meille ei ole mikÀÀn ongelma puhua edessĂ€mme olevasta pöydĂ€stĂ€ tai mitĂ€ söimme aamiaiseksi. đŸČ Kaikki nĂ€mĂ€ asiat esiintyvĂ€t mielen ulkopuolella, aivojen ulkopuolella, eikĂ€ niihin viittaaminen kuitenkaan tuota meille sen suurempia ongelmia.

Kvaliat – tietoisuuden ydinperusta

Termi kvalia viittaa elĂ€mĂ€n tietoisiin kokemuksiin. Ne vastaavat kysymyksiin: miltĂ€ jokin asia tuntuu? MiltĂ€ tuntuu olla iloinen tai surullinen? MiltĂ€ tuntuu olla elossa? 😄

Avatakseni kvalian kĂ€sitettĂ€ hiukan enemmĂ€n, kerron tarinan tyypistĂ€, jonka tapasin lukiossa. HĂ€n kertoi, ettei hĂ€n pysty tuntemaan nĂ€lkÀÀ.đŸ˜±Â HĂ€mmentyneenĂ€ moisesta, olin tarpeeksi typertynyt kysymÀÀn: ”miltĂ€ se tuntuu, ettei sulla ole koskaan nĂ€lkĂ€?” En tietenkÀÀn saanut kunnollista vastausta kysymykseeni. Kuinka olisinkaan voinut? HĂ€nellĂ€ ei ollut aavistustakaan, miltĂ€ nĂ€lkĂ€ tuntuu, joten ei hĂ€n tietenkÀÀn osannut kertoa, miltĂ€ nĂ€lĂ€ttömyys tuntuu, muuta kuin, ettĂ€ se tuntuu normaalilta. HĂ€nellĂ€ ei kertakaikkiaan ollut pÀÀsyĂ€ samaan kvaliaan, kuin kaikilla muilla. Silti hĂ€nellĂ€ oli kĂ€sitys siitĂ€, mitĂ€ nĂ€lkĂ€ tarkoitti. Kuvittelepa sama tilanne tietokoneen nĂ€kökulmasta.Â đŸ’»

TĂ€llĂ€ hetkellĂ€ ajattelemme, ettĂ€ tietokoneilla ei ole pÀÀsyĂ€ kvalioihin, mutta ne silti voivat ymmĂ€rtÀÀ, mitĂ€ niiden kuvaamat asiat tarkoittavat. Paint-ohjelmalla ei ole mitÀÀn ongelmaa valita kuvasta oikeaa vĂ€riĂ€, mutta se ei kuitenkaan tiedĂ€ miltĂ€ tuntuu nĂ€hdĂ€ vĂ€rit. Kysymys, jota tutkiskelen onkin, voiko tietokoneilla olla kvalioita. TĂ€mĂ€ on kiperĂ€ kysymys, sillĂ€ emme edes ole varmoja, miksi meillĂ€ ihmisillĂ€ on kvalioita. 😼

Dualismi

EnsimmÀinen nÀkökulma mieleen, jota alan kÀsitellÀ on Descartesin kehittÀmÀ dualismi. TÀssÀ nÀkökulmassa on selkeÀ jako mieleen ja ruumiiseen. Mieli, tai sielu, on kokonaan itsenÀinen olionsa, joka on jotakin kautta linkittynyt ruumiiseen. Sielu ohjaa fyysistÀ ruumista samalla tavalla kuin videopeleissÀ pelaaja ohjaa pelihahmoa. Tai kuten ihmiset ohjaavat avaruusoliokehoja Avatarissa.

Onko dualismin kannalta siis mahdollista se, ettÀ tietokoneella olisi sielu? No, kuten aikaisemmin sanoin, dualismin kannalta sielu on erillinen osa ruumiista. TÀmÀ tarkoittaa, ettÀ koska me vain rakennamme koneita, emmekÀ niiden sieluja, tietokoneelle ei myöskÀÀn sellaista tule. Ellei se jotenkin mystisesti saa sielua jostain muualta. TÀmÀ avaa aivan uuden mahdollisuuden: jos tietokoneella ei kerran ole sielua, voimmeko lainata sille sellaisen? Voisimmeko liittÀÀ sielumme tietokoneeseen kehomme sijaan? Jos dualismi pitÀÀ kutinsa, tulemme nÀkemÀÀn jotain tÀllaista tulevaisuudessa. Kaikki filosofit eivÀt kuitenkaan dualismia sulata.

Tyyppi-identiteettiteoria

Kun ajattelemme, aivomme ovat jossain aivotilassa. Ne ovat fyysisen tason tiloja, joissa aivomme ovat kullakin ajan hetkellĂ€, kun kĂ€ytĂ€mme aivojamme. Toinen tilojen taso on mentaaliset tilat. NĂ€mĂ€ ovat korkeamman tason tiloja, kuten kvalioita. Sen kun koen iloa (mentaalinen tila) on eri asia kuin se, missĂ€ tilassa neuronini silloin ovat aivoissa (aivotila)…  Vai onko siinnĂ€ eroa? 😁

Tyyppi-identiteettiteoria vÀittÀÀ, ettÀ aivotilat ja mentaaliset tilat ovat identtisiÀ. TÀmÀ tarkoittaa sitÀ, ettÀ kun maistan mansikkaa, aivoni ovat tismalleen samassa tilassa kuin sinun aivosi, jos maistaisit samaista marjaa. TÀstÀ seuraa ongelmia. Ihmisaivoilla on suurta samankaltaisuutta eri yksilöiden kesken, joten ajatus siitÀ, ettÀ kaikkien aivot olisivat samassa tilassa mansikkaa maistaessa ei kuulosta liian kaukaa haetulta.

Kun alamme ajatella asiaa tietokoneiden kannalta, teoria tarkoittaisi, ettĂ€ tietokoneet, jos niillĂ€ nyt mieli sattuisi olemaan, eivĂ€t koskaan kykenisi kokemaan maailmaa samoin kuin me. Niille mansikan maistaminen olisi tyystin erilainen kokemus kuin mikÀÀn ruuan maistamiseen liittyvĂ€ ihmisaivojen kokemus. Tyyppi-identiteettiteoria on ongelmainen, sillĂ€ on hyvin epĂ€todennĂ€köistĂ€, ettĂ€ mentaaliset tilat ovat identtisiĂ€ aivotilojen kanssa. Ei siis pidĂ€ luopua toivosta, ettĂ€ ihmiset ja koneet voisivat saavuttaa yhteisymmĂ€rryksen. 🍓

Token-identiteettiteoria

Toke-identiteettiteoria yrittÀÀ ratkaista tyyppi-identiteettiteorian perustavan ongelman. Sen mukaan mentaalisten tilojen tokenit ovat identtisiĂ€ aivotilojen kanssa. MitĂ€h?! đŸ˜”Â MitĂ€ se oikein tarkoittaa? No, filosofiassa tehdÀÀn ero tyypin ja tokenin vĂ€lillĂ€. Esimerkiksi koiran kĂ€site on tyyppi ja kaikki mahdolliset yksittĂ€iset koirat, joita voi tulla kadulla vastaan, ovat tokeneita, esiintymiĂ€. Tyypit ovat siis abstrakteja, tokenit konkreettisia.

Joten mentaalisen tilan, kuten mansikan maistamisen, tyyppi voi toteutua monella tavalla, eli sillĂ€ voi olla monta tokenia. Tietokone voi siis maistaa mansikan tĂ€ysin omalla tavallaan, tĂ€ysin erilaisella aivotilalla ja mentaalisen tilan tokenilla. Kuitenkin sekĂ€ ihmisen ettĂ€ tietokoneen kokemus mansikan maistamisesta olisi samanlainen sen suhteen, ettĂ€ kyse on samasta mentaalisen tilan tyypistĂ€. TĂ€mĂ€ mahdollistaa sen, ettÀ tietokoneella voi olla samanlaisia kvalioita kuin meillĂ€, ne vaan sattuvat toteutumaan eri tavalla aivotilojen tasolla. 🙂

Lopuksi

TÀmÀ postaus on vain pintaraapaisu mielenfilosofian maailmaan. Kuten opimme, tietoisuus ei ole vÀlttÀmÀttÀ yksin rajoittunut ihmisiin, vaan myös tietokoneella voi olla mahdollisuus pÀÀstÀ osalliseksi tietoisuuden ihmeelliseen maailmaan. Meille ei ole kuitenkaan vielÀ selvinnyt, miksi meillÀ on kvaliat ja mistÀ ne oikein kumpuavat.

Tarina jatkuu seuraavassa postauksessa materialismien muodossa.

Related Post

Share this postShare on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someonePin on PinterestDigg thisShare on RedditShare on StumbleUpon